Lähetä postia

Postia voit lähettää osoitteella: kudontaputiikki(at)gmail.com

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Luumu charlotta



Jouluaaton kahvipöytään tein jouluisen charlotan. Kääretorttu on aina helppo tehdä ja sitten vain täyte oman maun mukaan.

Kääretorttu: 4 munaa ja 1 dl sokeria vatkataan oikein hyväksi vaahdoksi.
                   sekoita keskenään 3/4 dl gluteenitonta jauhoa, 3/4 dl perunajauhoja ja 1 tl leivinjauhetta. Lisää jauhot siivilän läpi munavaahtoon.
Kaada taikina leivinpaperinpäälle pellille ja paista 225 asteessa noin 8-9 minuuttia.

Kumoa torttu leivinpaperille, johon on siroteltu sokeria+kanelia ja anna jäähtyä.  Levitä täyte: 100g tuorejuustoa ja 300g luumusosetta (nämä sekoitettu keskenään), kääri torttu rullalle.
Täyteeseen käytin: 5 liivatelehteä, 3 dl kermaa, 100g tuorejuustoa, 2dl rahkaa, 2 dl luumusosetta.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita muuta aineet joukkoon. Kuumenna vesi tai esim. 3rkl sitruunamehua kuumaksi ja liota liotetut liivatelehdet siihen.

Vuoraa pyöreäpohjainen kulho kelmulla ja laita kääretortun viipaleita pohjalle ja reunoille. Lisää täyte ja loput viipaleet päällimmäiseksi. Anna olla jääkaapissa yön yli tai kunnes täyte on hyytynyt.Kumoa kakku ja syö.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Orivedellä keskustelutilaisuus


                             Sairastatko keliakiaa?
Onko lähipiirissäsi keliaakikko? 
Tervetuloa
Pänniikö, kun... -keskustelutilaisuuteen

Kun ihmiset kokoontuvat yhteen, usein tilanteeseen kuuluu syöminen. Keliaakikolle tämä merkitsee jatkuvaa esilläoloa ja varmistelua, koska pienikin määrä gluteenia on keliaakikolle vahingollinen. Ruokailutilanteessa keliaakikko tarkistelee yksityiskohtia ja samalla hämmästyttää tai ärsyttää muita. Syödäkseen turvallisesti keliaakikko joutuu käyttäytymään tavoilla, jotka voidaan tulkita epäkohteliaisuudeksi. Tämä on henkisesti haastavaa, vaikka keliaakikko vain hoitaa sairauttaan.
Tervetuloa keskustelutilaisuuteen jakamaan kokemuksia ja miettimään yhdessä toimivia selviytymiskeinoja kuormittaviin tilanteisiin!

Ke 23.10. klo 17.30

Kahvila Herkkuhetki (Anttilantie 6, Orivesi)

Keskustelua vetävät Keliakialiiton Hehkuva-projektin projektipäällikkö Hanna Herno sekä aluevastaava Eija Lindberg.
Tilaisuus on maksuton ja siellä on gluteeniton kahvitarjoilu.
Ilmoittautumiset Eija Hyväriselle (kudontaputiikki@gmail.com) viimeistään 14.10. Tilaisuuteen mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Sekaleipä leipäkoneella


Minulla on iso leipäkone, jolla saa isonkin leivän tehtyä. Tämä on tehty gluteeniton ohjelmalla. Sen voi tosi helposti puolittaa niin saa normikokoisen leivän.
Laitoin aineet tässä järjestyksessä koneeseen.

2 rkl öljyä
2 rkl siirappia
1 muna
6,5 dl vettä
3 tl psyllium
1 dl tattarirouhe (Viljatuote)  / näiden aineiden annoin seistä jonkin aikaa ja sitten lisäsin

3 dl tummajauhoseos (Viljatuote)
2,5 dl maissijauho (Risenta)
1,5 dl tumma jyttejauho
2 dl hirssihiutale
0,75 fibrex
1 tl suola
päälle ripottelin tuorehiivaa n. 17g ja kone pyörimään.



tiistai 3. syyskuuta 2013

YHÄ USEAMPI LAPSI SAIRASTUU KELIAKIAAN


Tämän tekstin  kopsasin Ruokatieto.fi sivustolta.
Ajankohtaista asiaa, juurikin tälle viikolle sopiva aihe.

YHÄ USEAMPI LAPSI SAIRASTUU KELIAKIAAN

02.09.2013

Lasten keliakia yleistyy. Elinikäinen, gluteenittoman ruokavaliohoidon vaativa sairaus todetaan vuosittain yli 300:lla alle 16-vuotiaalla lapsella. Lapsilla keliakiadiagnoosi tehdään keskimäärin 7-vuotiaana. Nyt vietetään keliakiaviikkoa.
Keliakia on koko elimistön tauti, joka voi ilmetä monin tavoin. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, nivelkivut, anemia ja väsymys. Myös kasvun hidastuminen ja viivästynyt puberteetti voivat johtua keliakiasta. Ihokeliakia on lapsilla harvinainen.
Tyypillisiä oireita ovat vatsavaivat, nivelkivut, anemia ja väsymys.

SYYTÄ YLEISTYMISEEN EI TIEDETÄ

Keliakia osataan nykyisin tunnistaa herkemmin, mutta syitä taudin yleistymiseen ei tiedetä. Suomessa on 33 350 diagnosoitua keliaakikkoa, joista 2 060 on alle 16-vuotiaita. Valtaosa keliakiaa sairastavista on vielä löytymättä, sillä arviolta 100 000 suomalaista sairastaa keliakiaa.
Valtaosa keliakiaa sairastavista on vielä löytymättä.
Keliakian ainoa hoitomuoto on tarkka gluteeniton ruokavalio. Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine, joka aiheuttaa keliaakikoilla ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Vaurioiden vuoksi ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.
- Kun lapsi noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, hän voi hyvin, sanoo Keliakialiiton toiminnanjohtaja Leila Kekkonen.

ARKI MENEE UUSIKSI

Lapsen keliakia koskettaa koko lähipiiriä. Kun lapsi sairastuu keliakiaan, tauti voi herättää sekä lapsessa että vanhemmissa monenlaisia tunteita.
Psykologi Hanna Herno Keliakialiiton Hehkuva-projektista kertoo, että toisille vanhemmille lapsen keliakiadiagnoosi on huojennus, kun oireiden syy selviää. Toisille tieto elinikäisestä sairaudesta on järkytys. Hehkuva-projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen projekti, jolla tuetaan keliaakikkojen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Herno sanoo, että gluteeniton ruokavalio vaatii totuttelua ja aikaa sopeutua. Niin ruokakauppakäynnit kuin ruuanvalmistusrutiinit menevät kokonaan uusiksi.
- Ruokakauppa on keliaakikon apteekki. Siksi vanhemmilla on etenkin aluksi suuri huoli, miten lapselle löytyy sopivaa syötävää. Kauppareissut pitenevät ja monimutkaistuvat, kun tuoteselosteet on tutkittava tarkkaan. Myös ruuanvalmistuskäytäntöjä täytyy muuttaa. Keliaakikkoa varten tarvitaan esimerkiksi oma leikkuulauta, leivänpaahdin ja leviterasia, Herno kuvailee.

RUOKAILU ON SOSIAALISTA

Ruokailutilanteet ovat lapselle sairauden hoitoa, mutta myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Siksi vanhemmat ovat usein syvästi huolissaan, kokeeko lapsi ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteita oman ruokavalionsa vuoksi. Lapsen keliakia koskettaa myös sukulaisia, kavereiden vanhempia, päiväkotia, koulua ja harrastuksia.
Lapsen keliakia koskettaa myös sukulaisia, kavereiden vanhempia, päiväkotia, koulua ja harrastuksia.
- On erittäin tärkeää, että ainakin kotona, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muualla, keliaakikko voisi syödä samaa ruokaa kuin muutkin, Herno painottaa.
Hän sanoo, että tieto ja asenteet ratkaisevat paljon, miten hyvin lapsen keliakia esimerkiksi kaveripiirissä ja harrastuksissa huomioidaan. Kun muut ymmärtävät, että keliakiaruokavalio on lapselle elinikäistä sairauden hoitoa, se toivottavasti osataan huomioida paremmin. Vanhemmilla on näissä sosiaalisissa tilanteissa usein opastajan rooli.

SAIRAUTENSA VUOKSI SIVUUTETUT

Aina ymmärrystä ei kuitenkaan riittävästi löydy. On niitäkin, jotka kokevat gluteenittoman vierastarjoilun järjestämisen liian vaivalloiseksi. Hernokin on kuullut tilanteista, joissa keliakiaa sairastava lapsi on jätetty kokonaan kutsumatta kaverisynttäreille, koska gluteeniton tarjoilu olisi liian vaikea toteuttaa.
On niitäkin, jotka kokevat gluteenittoman vierastarjoilun järjestämisen liian vaivalloiseksi.
- Lapsi sopeutuu ja tottuu keliakiaruokavalioon aika nopeasti, mutta sosiaalisissa tilanteissa sivuutetuksi joutuminen on lapselle aina valtava pettymys. Kun keliaakikkolapsi tulee kylään, hänen täytyy saada tuntea olevansa yhtä tärkeä vieras kuin muutkin, Herno sanoo.
Hehkuva-projektissa selvitettiin viime keväänä keliakiaa sairastavien lähipiirin käsityksiä keliakiasta. Yksi vanhempien suurimmista toiveista oli, että lapsi joutuisi sairauden vuoksi mahdollisimman vähän luopumaan tavallisesta arjestaan.
- Vanhemmilla on valtava tahto puolustaa lapsensa oikeuksia. He tuntevat suurta kiukkua, jos lapsi tulee sairautensa vuoksi sivuutetuksi.

GLUTEENITON RUOKA SOPII KAIKILLE

Keliakialiiton suositus on, että sosiaalisissa ruokailutilanteissa keliakia otettaisiin hyvin huomioon. Vierastarjoiluissa tulisi olla mahdollisimman paljon sellaista syötävää, joka sopii kaikille mukana oleville.
- Elintarviketeollisuudessa on menty valtavin harppauksin eteenpäin. Kaupoissa on tänä päivänä monipuolinen valikoima gluteenittomia tuotteita. Ei-keliaakikko voi huoletta syödä myös gluteenittomia herkkuja, Herno muistuttaa.

KOHTAAMISET MÄÄRITTÄVÄT HENKISTÄ HYVINVOINTIA

"Keliakiaruokavalio vaatii paljon sekä henkisiä että sosiaalisia voimavaroja."
Psykologi sanoo, että koko eliniän jatkuva keliakiaruokavalio vaatii paljon sekä henkisiä että sosiaalisia voimavaroja.
- Keliaakikon henkisessä hyvinvoinnissa ei yleensä ole suuria ongelmia, jos hän tulee hyvin kohdatuksi sosiaalisissa tilanteissa, Herno tietää.
Hän toivoo, että parhaillaan vietettävä Keliakiaviikko auttaisi vähentämään keliaakikkolapsen erilaisuuden ja syrjäytymisen kokemuksia.
Keliakialiiton nimeämää Keliakiaviikkoa vietetään vuosittain viikolla 36. Tänä vuonna teemaksi on valittu lasten keliakia. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

maanantai 2. syyskuuta 2013

Keliakiaviikko 2. - 8.9.13





Kesä on mennyt nopeaan, onpa nämä päivitykset jääneet vähiin, vaan koitanpa korjata tilannetta näin syksyn tullen. Tämä viikko on keliakiaviikko, joka on kohdistettu erityisesti lapsiin, teemalla "kun lapsella on keliakia".

Keliakialiiton Hehkuva-projekti on jo lähtenyt käyntiin, sen tapahtumista ilmoittelen myös täällä tarkemmin. Tiedossa on siis Pirkanmaalla mukavia ja hyödyllisiä tapahtumia.


Ensi lauantaina olen Pirkanmaan keliakiayhdistyksen toimistolla kertomassa Hehkuva-projektista lisää. Tervetuloa:

Pirkanmaa.keliakiayhdistys.fi  7.9. klo 11–14 lasten tapahtuma yhdistyksen toimistolla Tampereella. Mahdollisuus saada tuhti paketti tietoa ja tukea. Tilaisuuden aikana lapsille Ahvenanmaan pannukakkua hillolla ja kermalla, Pirkon nukketeatteri, askartelua, ja lukuhetki tasatunnein Miina ja Manu -kirjan seurassa. Liiton Hehkuva -projektista on kertomassa Eija Hyvärinen Ylöjärveltä. Myynnissä mm. keittokirjoja.


Muistakaahan osallistua keliakiaviikon tapahtumiin, joita järjestetään pitkinpoikin ympäri Suomea.
 Keliakialiiton sivuilta löytyy lisää tietoja.


perjantai 12. huhtikuuta 2013

Nopsa leipä

 Ainekset sekoitin keskenään vatkaimella.

 Taikina oli niin löysää, että kaadoin sen pellille leivinpaperin päälle. Kohosi noin 20 min.

Paistoin uunissa 220 noin puoli tuntia.

Ainekset:

2 dl kermaviiliä, 4 dl vettä, 2 dl maitoa,
50 g hiivaa
3 tl suola
1 muna
2 rkl siirappia
0,7 dl öljy
3 dl karkea riisijauho
2 dl vaalea jauhoseos (virtasalmen)
2 dl kaurajauho (provena)
3 dl tumma jauhoseos (sunnuntai)
1 dl quinoa hiutale
1/2 dl perunakuitu (semper)

Lämmitä nesteet 37 asteiseksi ja liuota hiiva, lisää muut aineet.

Tätä on helppo mukaella oman maun mukaan, lisäillä siemeniä, rouheita ja pinnalle ripotella myös jotain. Tämä on aivan pelkistetty malli.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Mustikkapiirakka gluteeniton

Pohja:

4 munaa
2 dl sokeria; vatkataan vaahdoksi.

5 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta

1 dl sulatettua margariina
1 dl maitoa

lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, sulatettu jäähdytetty margariini ja maito. Sekoita sen verran, että aineet sekoittuvat.
Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipannulle.

1 prk maitorahka
1prk kermaviili
1 muna
0,75 sokeria
2 tl vanilliinisokeria
 Sekoita nämä ja lisää taikinan päälle. Laita vielä noin puoli litraa mustikoita pakkasesta.

Paista uunissa 175 asteessa noin 40 min.


perjantai 18. tammikuuta 2013

Pirkanmaalla keskustelutilaisuudet


Hei, nyt mukaan keskustelutilaisuuksiin juttelemaan mikä pännii tai pänniikö mikään keliakian tiimoilta.

Keliakialiitto järjestää Hehkuva-brojekti tapaamisia Pirkanmaalla;  oheisesta linkistä saat ilmoittaumisohjeet. Tule mukaan !

https://www.keliakialiitto.fi/liitto/hehkuva-projekti/miten_hehkutaan/keskustelutilaisuudet_pirkanmaalla/